Pärttylinyön verilöyly (tunnettu myös nimellä Pariisin verihäät) oli katolisten väkivaltaisten mellakoiden aalto hugenotteja vastaan Ranskassa vuonna 1572. Mellakan yllyttäjänä on pidetty Katariina de' Mediciä, Kaarle IX:n äitiä. Se alkoi 24. elokuuta, Pyhän Bartolomeuksen (Pärttylin, nyk Pertun) päivänä, vuonna 1572 hugenottien johtajan Gaspard de Colignyn murhalla ja levisi yli Pariisin ja myöhemmin muihin kaupunkeihin sekä maaseudulle. Mellakointi kesti kuukausia ja vaati tuhansien, mahdollisesti jopa kymmenien tuhansien ihmisten hengen. Se oli käännekohta Ranskan uskonsodissa radikalisoidessaan hugenotteja.
...
Aikaisin aamulla 24. elokuuta, pärttylinpäivänä, Coligny ja useita kymmeniä muita hugenottijohtajia murhattiin majatalossa Ponthieu'ssa, johon he olivat kokoontuneet. Murhat suoritti kuninkaallinen sveitsiläiskaarti. Hugenottijohtajien murhat toimivat alkusysäyksenä murha-aallolle. 24. elokuun ja 17. syyskuuta välisenä aikana kansanjoukot murhasivat Pariisissa hugenotteja spontaanin oloisesti. Elokuusta lokakuuhun samanlaiset spontaanin näköiset vainot alkoivat muissa kaupungeissa, kuten Toulousessa, Bordeaux'ssa, Lyonissa, Bourgesissa, Rouenissa ja Orléansissa. Murhat tekivät väkijoukot, eivät kruunun viranomaiset. Arviot uhrimäärästä ovat enimmillään 100 000, hugenottien omien lähteiden mukaan 70 000. Muiden lähteiden mukaan 30 000 tai vähemmän. Aikalaistarinat kertovat että ruumiita lojui joissa kuukausien ajan, eikä kalaa voinut syödä. Paavi Gregorius XIII:n reaktio tapahtumiin oli riemuitseva ja Roomassa järjestettiin asian tiimoilta useita juhlamenoja. Protestanttiset maat puolestaan olivat kauhistuneita barbariasta, ja Katariinan lähettiläät onnistuivat vain suurella työllä säilyttämään suhteet niihin.
Wikipedia
Paavi Gregorius XIII (joka loi gregoriaanisen kalenterin, jonka mukaan me tänäkin päivänä elämme) oli tapahtumista todellakin niin riemuissaan, että lähetti Ranskan kuninkaalle palkinnoksi Kultaisen ruusun, määräsi laulettavaksi ylistyslaulun ja jopa painatti mitalin niiden kunniaksi.
Yksi verilöylyn suurimmista yllyttäjistä oli jesuiittapappi Edmond Auger, joka toimi myöhemmin Katariinan pojan, Ranskan kuningas Henrik III:n tunnustajana.
Francois Dubois'n maalaus Pärttylinyön verilöylystä
Lähteitä:
http://en.wikipedia.org/wiki/St._Bartholomew%27s_Day_massacre
http://www.reformation.org/bart.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti